Ravinto: Liha, maito vai kasvisproteiini?

Proteiinit ovat päivän sana, ja moni tarkkailee eritoten riittävää lihansyöntiä tähän liittyen. Kuitenkin proteiinin lähteet ovat moninaisia; sitä löytyy paitsi itse lihasta ja kalasta myös maitotuotteista, täysjyväviljasta, palkokasveista ja pavuista sekä siemenistä ja pähkinöistä. Lihan proteiini on niin sanotusti kokonainen, eli se täyttää kokonaisvaltaisemmin kaikkien erilaisten proteiinin, tai aminohappojen, tarpeen. (Lisää eri aminohapoista ja niiden lähteistä myöhemmin). Kasviproteiinit taasen ovat epätäydellisiä, mikä tarkoittaa sitä, että jotta keho saisi kaikkia tarvittavia aminohappoja, on syötävä päivän mittaan esimerkiksi sekä viljaa, papuja että pähkinöitä. Lihan ongelmaksi taas muodostuu se, että proteiinin kaverina on tyydyttynyttä rasvaa kun taas kasvipohjaisten proteiinien kaverina löytyy tyydyttämättömiä ja monityydyttämättömiä rasvoja. (Lisää rasvoista myöhemmin)

Ihminen on moniruokainen eläin, eli voimme käyttää ravinnoksemme sekä kasvi- että lihapohjaista ruokaa, kuten esimerkiksi karhu. Usein haluttaisiin ajatella, että olemme petoeläimiä, kuten kissat, ja että lihan osuus ruuasta tulisi olla huomattavasti suurempi. Mutta jos tarkkaillaan toisten moniruokaisten eläinten ravintosaantia, lihan osuus tästä on huomattavan pieni. Nykyinen ruokavaliomme, jossa lihaa ja maitotuotteita suositaan, tuottaa ongelmia kehossamme; sydän- ja verisuonitaudit sekä jotkin syövät ovat suoraan yhteydessä näihin ruuanlähteisiin. Jos haluat tietää enemmän, suosittelen katsomaan dokumentin Forks versus Knives, jossa tutkitaan vegaaniruokavalion yhteyttä sydän- ja verisuontitaudeista parantumiseen.

Tehdäänpä yksi asia nyt kerralla selväksi: minä rakastan lihaa! Liha maistuu hyvältä ja kunnon pihviä ei voita mikään. Olen kuitenkin ollut aikoinani kaksi vuotta kasvissyöjä ja tästä ajasta viisi kuukautta erittäin pedantti vegaani (en syönyt esimerkiksi tiettyjä purukumeja, koska niihin oli käytetty eläinpohjaisia väriaineita). Syyni nuoruuden kasvissyöntiin ja vegaaniruokavalioon olivat hyvin pitkälti eettiset, ja jälkikäteen ajateltuna monilta osin hyvin sinisilmäiset, aatteet. Ah, nuoruuden intoa :) Kasvissyöjä- ja vegaaniaikanani voin kuitenkin paremmin kuin koskaan olen voinut, energiaa riitti, iho, kynnet ja hiukset olivat hyvässä kunnossa ja lenkkipolulla vedettiin huimilla sykkeillä. Miksi siis lopetin tämän? Koska vegaaniruokavalion, eritoten pedantin sellaisen, ylläpitäminen vaati vielä seitsemän vuotta sitten valtavia ponnisteluja.

Jos saisin valita, pohjautuisi ruokavalioni lähellä kasvatettuun, mahdollisimman vähän prosessoituun kasvisruokaan, joka olisi eettisesti kasvatettua, helppoa, vaivatonta ja maksaisi mahdollisimman vähän. Kuulostaa täysin mahdottomalta yhtälöltä, eikö totta? Sitä se tänä päivänä on. Lähiruoka on kallista, vähän prosessoitu ruoka ei välttämättä ole lähiruokaa, vaivaton ruoka on yleensä pitkälle prosessoitua, kaikki kasvisruoka ei ole eettisesti kasvatettua yms. yms. yms.. On niin helppoa ostaa Valion euron maitorahka, sekoittaa se pakkasesta otettuihin mansikoihin ja napsia poskeen välipala, joka sisältää 25g proteiinia, on lähiruokaa ja maksoi noin 1,5 euroa. Vaikka, eivät ne mansikat itse sinne pakkaseen hypänneet, ne piti kiikuttaa kesällä torilta.

Kun aloin taas syödä lihaa, huomasin, että vatsani ei kestänyt tietyn tyyppisiä lihoja. Eritoten sian ja lehmän lihat aiheuttivat vatsanpuruja, väsymystä ja keskittymiskyvyn heikentymistä, kun taas riista ei aiheuttanut näitä ongelmia. (Punaisen liha lähteistä on tehty mielenkiintoinen tutkimus juuri riistan ja naudan välillä, löytyy täältä: pronutrionist.net.) Tämä on automaattisesti vienyt omaa ruokavaliota siihen suuntaan, että punaisen lihan syönti on satunnaista. Kasvisruoka taas on mahdollista tehdä halvemmalla (silloin kun ei välitä siitä onko se prosessoitua, eettisesti valmistettua tai lähiruokaa) joten sen osuus on rahan vuoksi kasvanut omassa ruokavaliossani.

Kun tarkkailen kuukauden ruokapäiväkirjaani, huomaan että ruokavalioni on hyvin lähellä lakto-ovo-vegaania, eli sitä perinteisesti ajateltua kasvissyöjää, joka syö maito- ja munatuotteita. Maitotuotteet olivat ruokavaliostani poissa hyvin pitkän aikaa, kunnes päätin tehdä elämäntapamuutoksen kuukausi sitten ja nyt ne ovat tärkein proteiininlähteeni päivittäisessä ruokavaliossani koska ne ovat verrattain halpoja ja helppoja. Mutta vielä on vara parantaa.

Olenkin päättänyt tehdä enemmän työtä sen eteen, että proteiinia tulisi myös niistä kasvislähteistä, eikä vain maitotuotteista ja kalasta. Kana, possu ja lehmä saavat jäädä lautaseltani, ainakin arkisin; se muhkea pihvi harvoin ravintolassa saa jäädä herkkulistalle! :) Tässä ajatuksena vähän sama kuin alkoholin suhteen; ei yksi pihvi harvoin hallaa tee kunhan siitä ei tee tapaa. Kala on hyvä ja terveellinen proteiininlähde ja maito ja kananamunat ovat halpa sellainen, joten näistä kahdesta en ole luopumassa lähiaikoina. Sanoi mikä tahansa dokumentti muuta.

Kirjoittelen myöhemmin kasviproteiineista ja siitä, kuinka proteiininsaannin voi turvata kasvisruokavaliolla. Siihen asti!